Tervetuloa vanhasta uuteen!
En malttanut luopua vanhoista resepteistäni, sillä niiden luomiseen on mennyt 13 vuotta ja suurin osa resepteistä on vielä ihan kuranttia tavaraa. Korjailen tässä alussa vielä pieniä virheitä ja poistan nuukahtaneita ja vanhentuneita ohjeita. Ruokatorveen ei enää uutta tule!
Yleiset löpinät korvaan ainoastaan toteamalla, että maku edellä mennään aina. Siitä ei tingitä! Muutoin voidaan tehdä kompromisseja ja oikoa välillä, jos katson sen tarkoituksenmukaiseksi.
Käytän kaikkeen kokkailuun Extra Vergine-oliiviöljyä. Siis myös paistamiseen. Minun suussani se maistuu parhaalta, vaikka rasva-asiantuntijat sanoisivat mitä tahansa. Kunnon oliiviöljyn ja voin yhdistelmää ei voita mikään! Määriksi sopivat loraus, liraus, tilkka ja nokare. Kukin makunsa mukaan. Suolaa käytän liikaa, mutta se on oma ongelmani.
Kalastan, sienestän ja kokkaan. Siinä ne tärkeimmät. Myös viinit ovat erittäin lähellä sydäntäni ja kuuluvat erottamattomana osana herkullista makunautintoa. Olen sekasyöjä, enkä kavahda kasvisruokaa, ja teen sitä vällillä itsekin. Lempiraaka-aineitani ovat edelleen äyriäiset ja niistä ylivoimainen ykkönen on hummeri, kakkosena kampasimpukka. Näillä voisi hyvin pärjätä loppuelämän.
En varsinaisesti ole mikään välineurheilija, mutta Sous Vide-valmistukseen löytyy laitteisto eli vakuumikone ja sirkulaattori. Näiden avulla pystyy varsin mainiosti hyödyntämään varsinkin lihalajitelmien halvimpia ja sitkeimpiä osia. Ne kun ovat usein myös niitä kaikkein maukkaimpia, mutta vaativat pitkän kypsytyksen mureutuakseen.
Edelleenkin kaikki annokset on tehty itselle syötäväksi ja kuvattu kännykkäkameralla.
Bon appetit!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti