Arjen herkullinen kuorrutettu broilervuoka, josta ei makua puutu

Tämä syksyisen herkullinen "broilervuoka" oli niin kerrassaan herkullinen, että oli ihan pakko jakaa se tänne pitkästä aikaa.

Lähtötilanteessa oli vain neljä ohutta broilerin rintaleikettä (naturell) ja sienikorissa vielä viikonlopun suppilovahverosadosta noin puolet. Kaikki muu jäi mielikuvituksen varaan. Päätin keittää kahdelle satsin riisiä ja sillä aikaa piti tehdä broiskut kuntoon.

Tykötarpeet neljälle:

4 kpl ohutta broilerin maustamatonta rintaleikettä 

suolaa ja pippuria 

6 valkosipulin kynttä

3 rkl kuivattua salviaa

chilihiutaleita

muutama kirsikkatomaatti (6-8 kpl) 

kourallinen tuoreita suppilovahveroita (käytä muita sieniä, jos ei suppiksia ole)

2 banaanisalottisipulia

3 dl kuohukermaa

1 rkl Poppamiehen schriratchaa

2,5 dl Jasminriisiä

1 kpl tuoretta bufalamozzarellaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Valmistus 1:

Laita riisi kypsymään sen perinteisen 1 + 12 + 12 ohjeen mukaan

Huuhtele ja kuivaa talouspaperilla broilerinfileet, suolaa ja pippuroi ne

Laita uuni 200 asteeseen (kiertoilma 180)

Lorauttele uunivuokaan reilusti oliiviöljyä

Asettele broiskun fileet öljyttyyn vuokaan

Kuori ja silppua valkosipulinkynnet, kuori ja siivuta shalottisipulit

Kippaa valkosipulisilppua broiskujen päälle, ripottele päälle chilihiutaleet, oliiviöljyä ja sen jälkeen kuivattu salvia,  ripottele vuoan reunoille shalottisipulit.

Ripottele koko komeuden päälle sikin sokin sekaisin sienet ja tomaatit.

Törkkää koko komeus uuniin ja anna kypsyä noin 20 min.

Valmistus 2:

Nosta uunivuoka hetkeksi uunista.

Sekoita keskenään kerma, suola pippuri ja Poppamiehen schriratchaa

Siivuta mozzarella.

Lado mozzarellasiivut broilerinfileiden päälle. Kaada fileiden päälle kerma, joka tietysti asettuu hienosti reunoille.

Törkkää vuoka uudelleen uuniin ja nosta lämpöä hieman (kiertoilmassa 180 => 200 asteeseen) ja anna juuston ruskistua kunnolla!

Kun "the magic has happened", nosta vuoka uunista, asettele lautasille pienelle riisipedille ja lusikoi kastiketta ympärille. Nauti!

Halloumigratinoitu kukkakaalivuoka

 

Tämä mukavan suolainen ja proteiinipitoinen lisuke tupsahti päähäni aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kukkakaali tuli ostoskassissa kotiin, mutta pääni oli täysin ruokaideoista tyhjä. Olimme jo aiemmin päättäneet, että syömme päivälliseksi, pakastimesta poimitun, sous-vide-kypsennetyn karitsan ulkofiléen, mutta kokonaisuudesta ei ollut hajuakaan. Sinä aikana, kun sirkulaattosi sulatti ja lämmitti karitsan alkuperäiseen 55 asteen lämpöön, oli keksittävä jotain. Tarkan ohjeen kirjaaminen on mahdotonta, sillä se pohjautuu uunivuoan tilavuuteen. Sen pohjalta jokainen kokeilkoon itselleen sopivan annoskoon.

1 keltasipuli, hienoksi silputtuna

3 valkosipulin kynttä

1 keskikokoinen kukkakaali, nupuiksi tai puolikkaiksi leikattuina

1/2 tetraa kikherneitä huuhdeltuna

1 tölkki Mutti-tomaattimurskaa

oliiviöljyä (omantunnon mukaan)

suolaa, pippuria ja chiliä maun mukaan

1 halloumi karkeaksi raastettuna

Yrttejä maun mukaan, joko tuoreena tai kuivattuna (yrteillä voi rakentaa helposti makuparin tarjottavalle pääruoalle, jolloin syntyy se yhteinen makuprofiili, joka auttaa myös viinin valinnassa)

Kun itselläni oli käytössä näppäränkokoinen ja -mallinen valurauta-astia, pitää se tietysti ensin öljytä. Käytännössä muuhun tarkoitukseen ei tähän ruokaan sitten öljyä tarvitakaan. (paitsi ehkä sittenkin ihan vähän pohjalle kuitenkin, koska tästä tuli sellainen trendikäs "one pot dish".

Öljyä siis vähän uunivuokaan, sipuli ja vakosipuli perään ja levitellään tasaisesti vuoan pohjalle. Päälle asetellaan kukkakaalit niin, että pohja peittyy mukavasti. Näiden päälle/väleihin ripotellaan sen verran kikherneitä kuin mahtuu.

Mausta tomaattimurska suolalla ja pippurilla ja haluamallasi chilillä (kuivattu, rouhittu, kastike, schriratcha tms.) ja yrteillä. Kaada seos vuokaan ja tasoittele koloihin. Raasta kokonainen halloumi päälle.

Uuni 200 asteeseen ja vuoka lämpöön. Gratinoi, kunnes juusto on toivomasi värinen. Kukkakaali saa mielellään jäädä sopivan napakaksi, ettei mene aivan mauttomaksi.

Sitten vain sopivan sapuskan kanssa ääntä kohti. Variaatioita tästä saa loputtomiin vaikka itämaisilla mausteilla (korianteri, juustokumina, garam masala yms.). Tomaatilla on taipumus jättää ruoka hieman vetiseksi, joten tomaattimurskan voi hyvin valuttaa ensin vaikka tiheässä siivilässä, jos neste häiritsee. Kotonamme se jäi vuoan pohjalle. 

Ibericopossun ribsit

 

Tällä kertaa tuli hieman kiire näiden esikypsennyksessä, kun vasta aamulla näin lehdessä ilmoituksen näiden saatavuudesta. Pakkohan se oli saada testiin, koska aikaisempi kokemus ibericon sisäfileestä oli äärimmäisen positiivinen.

Ostin reilun kilon satsin kahdelle hengelle ja pakkasin ne kahteen eri vakuumipussiin, vain suolan kera. Sirkulaattorikypsennystä 86 asteessa 4 tuntia, jonka jälkeen todella nopea jäähdytys, jotta ne pysyvät kasassa vielä grillissäkin. Eihän tuossa esikypsennysvaiheessa vielä mitään superpehmeää nyhtöä synny, mutta nyt ei vain ollut enempää aikaa uhrata tälle työvaiheelle. Toivoimme parasta ja yllätyimme äärimmäisen positiivisesti. Nopea jäähdytys jääkylmässä vedessä ja vielä tuokio pakastimessa antoivat meille ihanasti grillattavat ribsit. 

Ribsit itsessään voi kypsentää sellaisenaan ihan alusta asti grillissäkin, mutta grillaajalta vaaditaan lehmän hermoja, reilusti aikaa ja mieluusti epäsuoraa lämpöä, että liha ehtii kunnolla kypsyä, eikä pala pinnalta. 

Ibericopossussa on mielestäni hieno ominaismaku, jota ei kannattaisi peittää millään savuisella ja ylimakealla BBQ-kastikkeella. Siksi tein tälle satsille yksinkertaisen mausteseoksen tuoreesta rosmariinista, valkosipulista, Maldon-suolasta ja oliiviöljystä. Morttelilla kaikki sekaisin ja hellää sivelyä lihan pintaan aivan grillauksen loppuvaiheessa.

Koska syötävää oli jo ribseissä ihan riittävästi, niin kevyt salaatti omasta ryytimaasta, tomaatin ja mozzarellan kera, riitti mainiosti tykötarpeeksi.

Siiderisimpukat

 

Ihan vaihtelun vuoksi tuli kokattua siiderisimpukoita. Olen tähän asti tehnyt aina tuoreista simpukoista perinteiset "marinierit", mutta joskus on pakko kokeilla jotain muuta.

Tarveaineet:

1 kg eläviä sinisimpukoita

2 salottisipulia

4 valkosipulinkynttä

oman maun mukaan tuoretta chiliä, joko mietoa tai vähän tulisempaa

3 dl kuivaa omenasiideriä

Nippu persiljaa

Reippaasti tuoretta/kuivattua timjamia

2 dl kuohukermaa

suolaa

Oliiviöljyä omantunnon mukaan

Patonki ruokailuun

Hyvää valkoviiniä (tai siideriä) juomaksi

Huuhtele simpukat hyvin ja poista parrat sekä mahdolliset kuolleet

Silppua chili, sipulit, persilja ja timjami

Lorauta kattilaan reilusti oliiviöljyä ja freesaa siinä sipulit ja chili. Kippaa sekaan simpukat ja siideri. Kansi päälle ja anna kiehua noin 5 min. Lorauttele sekaan kerma, suola, persilja ja timjami. Sekoittele hetki,  ja kaada kaikki tarjoiluastiaan.

Patonki paloiksi ja herkuttelemaan! Siivilöi ja pakasta loppu liemi, koska siitä on valtavasti iloa seuraavassa kalakeitossa tai kastikkeen pohjana!

Naudan Petite tender (sous vide), purjo-perunapaistos, broccolia, mustavahakasta, fenkoli-veriappelsiinisalaatti

 

Naudan petite tender on hieman harvinaisempaa leikkoa, jota löytyy ainoastaan hyvin varustetuista lihakaupoista. Tämä leikko kuvaillaan näin: Petite tender on osa naudan lapaa. Pala muistuttaa ulkonäöltään sisäfilettä, josta nimikin on peräisin. Palaa on kuvailtu jopa mureimmaksi osaksi naudan ruhosta.

Itse kypsensin taaskin lihan sous vide -menetelmällä. Sisälämmöksi asetin 57,5 astetta. Liha sai vielä kauniin paistopinnan valurautapannulla. Siivutus noin sentin siivuiksi ja ääntä kohti. Aivan taivaallisen herkullista. Kokonaisuuden kruunasi herkullinen purjo-perunapaistos, jossa 1 mm siivuiksi leikatut perunansiivut kerroksittain aselteltuna purjokerrosten väliin ja kasvisliemen kanssa haudutettiin pitkään uunissa.

Kastikkeen virkaa sai tällä kertaa tehdä itse poimituista sienistä valmistetut mustavahakkaat kerman kera. Lisukkeena vielä parsakaalia, jonka tein senkin sous videssä 30 min/85 astetta. Lämmitys pannulla.

Tarveaineet tällä kertaa 3:lle:

700 g naudan petite tender -lihaa

Perunaa ja purjoa mandoliinilla 1 mm siivuiksi leikattuna

3 dl kasvislientä

mozzarellaraastetta paistoksen päälle

kermaa

broccolia

pakastettua mustavahakasta

ohueksi höylättyä (0,5 mm) fenkolia

3 veriappelsiinin lohkot

oliiviöljyä

voita

suolaa ja pippuria myllystä

rentoa keittiöotetta

Broilerinfilettä (sous vide), romescokastiketta, sydänsalaattia ja liemireduktio

 

Broilerinfileet tuli tehtyä taas vaihteeksi sous vide -menetelmällä. Mikäli tätä vaihtoehtoa ei ole käytettävissä, suosittelen uunikypsennystä lämpömittarin kera, kunnes fileen sisälämpö on 68,5 astetta.

Tarveaineet kahdelle:

Pari noin 300 g broilerin filettä (ei ohutta, ei riekaleita, ei suolattua)
4 snack -sitruunaa
2 sydänsalaattia

reilusti voita

suolaa ja pippuria myllystä

tuoretta tai kuivattua timjamia

broiskujen kypsennyksessä irronnutta nestettä

1 dl kuohukermaa

4 rkl romescokastiketta

Aloita maustamalla broiskut suolalla ja pippurilla. Kypsennä sisälämpötilaan 68,5 astetta.

Romescokastike:

Valmista Romesco esimerkiksi tämän ohjeen mukaan:

Romesco-kastike | Kastikkeet, tahnat ja marinadit, Lisukkeet, Vegaaninen | Soppa365

Kippaa broiskujen kypsennyksestä irronnut neste kattilaan ja lisää sekaan kerma. Anna kuplia hiljalleen, jolloin soosi myös sakenee sopivasti.

Kourallinen voita pannulle ja broiskut perään. Lisää sekaan timjami ja anna fileiden saada kaunis pistopinta. Nosta hetkeksi sivuun, kun käsittelet sydänsalaatit samassa pannussa.

Kokoa annokset levittämällä ensin romescokastikkeesta peti broiskulle. Asettele sydänsalaatin puolikkaat paikoilleen, siivuta broiskut ja nosta romescopedille, lisää sitruunanpuolikkaat. Ripottele vielä annokseen soosireduktio jotenkin siedettävästi. 

Kaada lasiin hyvää punaviiniä ja nauti!

Paistettua lohta Aurajuustopedillä, Aurajuustokastike, fenkoli-veriappelsiinisalaatti, vihreää parsaa

 

Tässä lähes ikuinen suosikki, jonka valmistustapa ja annoskokonaisuus vaihtuu miltei joka kerta. Joskus juustona on ihan perusmallin Aura-sinihomejuusto tai Aura Gold, toisinaan taas kilohinnaltaan puolet maksava Roquefort. Globaalin legendan ja kotimaisen variantin hintaeroa en pysty koskaan ymmärtämään.  Sinihomejuuston aromikkaan pehmeät hapot tuovat rasvaiselle lohelle hienostuneen makuparin. Oman lisänsä kontrastiin tuo juuri nyt sesongin alkaessa tuoreet veriappelsiinit. Kohta niistä pitää taas nauttia risottona ja monessa muussa muodossa.

Tarveaineet kahdelle:

300 g parasta ruodotonta lohifilettä

1 pkt Aurajuustoa/Gold tai peräti Roquefort

2 dl kuohukermaa

1/2 tuoretta fenkolia mandoliinilla 0,5 mm lastuina

2 veriappelsiinia kuorettomina lohkoina

muutama vihreän parsan toppi

veriappelsiinin mehua

oliiviöljyä

vaaleaa balsamicosiirappia tai hunajaa

suolaa ja pippuria myllystä

voita

Leikkaa lohifile annospaloiksi ja laita suolaantumaan

Leikkaa kaksi veriappelsiinia kuorettomiksi ja irrota veitsellä lohkot. Kippaa syvälle lautaselle.

Höylää puolikas fenkoli 0,5 mm paksuudella mandoliinilla hienoiksi siivuiksi

Sekoita fenkolit ja veriappelsiinin lohkot, mausta suolalla ja pippurilla, mausta oliiviöljyllä ja veriappelsiinin mehulla ja balsamicosiirapilla tai hunajalla.

Leikkaa Aura-sinihomejuustosta ohuet siivut ja asettele ne lautaselle lohifileiden pediksi. Pilko loput homejuustosta kattilaan ja kippaa sekaan kerma. Lämpöä alle ja lievällä liikutuksella tasaista soosia tulemaan.

Nyt pannua kuumenemaan ja reilusti voita häneen. Kuivaa lohifileet talouspaperilla ja heitä parsat pannulle ja lohet perään. Aloita lohet nahkapuolelta, käännä ensin kummatkin sivut paistumaan ja viimeiseksi lihapuoli pannua päin. Nosta parsat odottelemaan. Anna paistua kauniin värisiksi, mutta älä päästä ylikypsäksi. Yllättävän helposti saat näihin hyvän kypsyyden niin, ettei kala kuivu. Harjoitus tekee mestarin tässäkin lajissa.

Sitten vain annoksia kokoamaan ja nauttimaan kokonaisuudesta! Yritä saada lohen nahka jäämään pannulle ja asettele lohi lastan avulla suoraan sinihomejuustosiivun päälle. Se ei aina onnistu ilman lohen hajoamista. Silti kannattaa yrittää:)

Tein itse tälle vielä vatsan täytteeksi risoni -pastasta, edamamepavuista ja pikkuporkkanoista lisukkeen, jota kuvassa ei näy. Lisäsin sekaan homejuustokastiketta, joten se ei kameran katsetta juuri kestä, mutta hyvältä maistuin hän.

Paistettua kuhaa fenkoli-parsapedillä, jättikatkaravunpyrstöjä ja fenkolisalaattia

 

Tuli taas hieman herkuteltua... Kokonainen tuore kuhafile sai seurakseen arvoisensa lisukkeet. Ei tarvita perunaa, eikä muitakaan tärkkelyskomponentteja!

Tarveaineet yhdelle:

1 kuhafile

korppujauhoja tai pankojauhoja 

1 nätti ja tuore fenkoli

tusina raakoja jättikatkaravun pyrstöjä

6 vihreää, tuoretta parsaa

1 sitruuna

reilusti voita

balsamicosiirappia

suolaa ja pippuria myllystä

Toimenpiteet:

Leikkaa kuhafile housuleikkauksella ruodottomaksi. Suolaa ja pippuroi ja leivitä yllä mainituissa jauhoissa. Jätä odottamaan. Kuori jättikatkan pyrstöt suolaa ja pippuroi lävikköön odottamaan paistoa.

Napsaise parsoista tyviosa pois siitä kohtaa, kun se taivuttaessa murtuu.

Höylää fenkoli mandoliinilla 0,5 mm terällä ohuiksi siivuiksi. Ota puolet salaattia varten. Kippaa omaan astiaan. Myllystä suolaa sekaan ja puolikkaan sitruunan mehua messin sekä myllystä vähän suolaa. Viimeistele balsamicosiirapilla. (tästä ei tullut kuvaa otettua)

Reilu nokare voita pannuun ja sekaan loput fenkolisiivut ja parsat. Paista hetki, mausta suolalla ja nosta uunivuokaan ja laita uuniin (150 c) hautumaan.

Paista kuhafile pannussa reilussa voissa ja nosta file lastalla parsojen ja fenkolin kera vielä uunin lämpöön.

Kun kaverit ovat jo lämmössä, lisää vielä nokare voita pannuun ja paista nopeasti jättikatkan pyrstöt.

Kokoa annos levittämällä ensin paistetut fenkolisiivut, kokoa näiden päälle riviin parsat ja nosta pedille paistettu kuhafile. Asettele lautaselle mukaan jättikatkan pyrstöt. Korkkaa hyvä valkkari ja nauti!

Haudutettua naudan poskea (sous vide), peruna-juuripersiljasose, punaviinikastike

 

Tätä herkkua ei ihan joka putiikista löydä, mutta tällä kertaa kävi suorastaan peikkomainen flaksi. Kaksi kappaletta poskia, yhteispainoltaan aika tarkkaan 1 kg löytyi lähicittarista. Hintakaan ei päätä huimannut, sillä paketti lähti mukaan alle kympillä, koska säilyvyysajan takaraja oli hyvin lähellä. Käytännössä siis raakakypsytys oli tehty oikein kunnolla! Ohje on tehty sous videlle, mutta pitkä haudutus padassa tuottaa varmasti kelpo lopputuloksen. Aikaa kannattaa varata kunnolla, sillä sen verran paljon on kollageenia poskissa, etteivät ihan äkkiä mureudu.

Tarveaineet (4 annosta):

1 kg naudan poskilihaa
suolaa ja pippuria myllystä

Päivä 1

Poista posket alkuperäispakkauksesta, kuivaa ne, suolaa ja pippuroi kauttaaltaan. Pakkaa kumpikin poski omaan vakuumipussiinsa. Säädä sirkulaattori 80 asteeseen ja ajaksi 24 h. Laita astiaan ja anna pyöriä. Muista, että astiasta riippuen tuossa lämpötilassa vettä haihtuu vuorokaudessa paljon, joten muista täydentää vettä kylvetysastiaan. Lämpötilan ja ajan suhteen on lukuisia vaihtoehtoja ja käytännössä varmasti puolet kylvetysajasta olisi riittänyt tässä lämpötilassa, mutta päätin pelata varman päälle. 

Päivä 2

Punaviinikastike

1 sipuli

1 porkkana

1 valkosipulinkynsi

6 - 7 kokonaista mustapippuria

muutama oksa tuoretta timjamia

1,5 dl punaviiniä

2 rkl tomaattipyreetä

muutama chilihiutale

loraus härän- tai vasikanfondia

lopuksi lisätään lihasta irronnut neste vakuumipussista

Pilko kiinteät ainekset, freesaa ne, pippurit ja tomaattipyree oliiviöljyssä, lorauta viini päälle ja anna kiehahtaa. Sekaan fondi ja tilkka vettä sekä timjami. Anna hautua miedolla lämmöllä vähintään 2 tuntia, että punaviinin happo tulee kesytettyä. Siivilöi kokonaisuus ja lisää lihasta irronnut neste. Tarkista maku ja keitä vielä kasaan, jos on tarvis. Voi toki myös suurustaa.

Peruna-juuripersiljasose

noin 500 g jauhoista perunaa

noin 350 g juuripersiljaa

1 valkosipulinkynsi

2 dl kermaa

voita

Kuori heidät, lohkoa ja kippaa kattilaan. Sekaan vielä omantunnon mukaan karkeaa merisuolaa, vettä sen verran, etteivät lohkot täysin peity. Lämpöä kehiin ja ihan kypsäksi asti. Lopuksi valuta vesi pois ja korvaa se voilla ja kermalla. Vatkaimella sileäksi muusiksi. 

Sitten vain annokset kasaan ja ääntä kohti! Jotain kasvista voi hyvin sovittaa vielä kaveriksi. Itsellä pari tuoretta parsatankoa per annos.

Metsästäjän lihapyörykät

En oikein koskaan ole ymmärtänyt, miksi sienikastikkeellisia ruokia nimitetään "metsästäjän" -etuliitteellä. Kenties on niin, että meillä on niin surkeita metsästäjiä, että kotiin tuotavaksi on jäänyt aina vain sieniä. Vähän niin kuin leikkisästi sanotaan, että englanninkielen "vegeterian" on intiaanien kieltä ja tarkoittaa "huonoa metsästäjää". Se vitseistä ja asiaan.

Olemme eläneet kenties kaikkien aikojen sienisyksyä vuonna 2021. Siksi omassa hamsterijemmassa on jo pelkkkiä suppilovahveroita lähes 100 litraa (tuoreena mitattuna). 6 litraa kuivattuja ja loput pakastettuina. Tatteja paikat pullollaan ja suolasieniäkin on vuosiksi jo jemmassa.

Tykkään käyttää sekä keitoissa että kastikkeissa sientä kolmessa muodossa: pakastettuna, kuivattuna ja jauheena. Jauhe toimii erinomaisena suurusteena ja maun korostajana missä tahansa ruoassa. Tässä tapauksessa sieniä on reilusti myös lihapullataikinassa.

Tarveaineet lihapulliin:

700 g rotukarjan jauhelihaa, rasvaa 10% (voisi olla enemmän, mutta voilla ja öljyllä saa hyvää!)

1 sipuli hienoksi silputtuna ja pannulla freesattuna

2 dl kuivattuja suppilovahveroita niukassa vedessä liotettuna

4 valkosipulin kynttä

1 kananmuna

1 loraus kuohukermaa

kohtuullisesti korppujauhoa

mausteita: suolaa, mustapippuria, riistamaustetta (ilman suolaa), tuoretta timjamia, jauhettua korianteria, cayennepippuria

Kippaa yleiskoneen kulhoon korppujauho, kananmuna, kerma ja mausteet. Pyöräytä hetki ja anna turvota. Puristele sienistä neste pois (säästä se kastikkeeseen!) ja silppua sienet hyvin pieneksi silpuksi ja lisää ne, sekä kuullotetut sipulit sekaan. Pyöräytä taas kaikki sekaisin ja lisää jauheliha. Sekoile vielä niin, että taikina on valmis. 

Pyöräyttele omin pikku kätösin sopivan kokoiset pallerot ja paista uunissa 225 asteessa kauniin ruskeiksi. Nosta huilaamaan.

Kastike:

n. 170 g pakastettuja suppilovahveroita (neste haihdutettuna ennen pakastusta)

3 hyppysellistä kuivattuja suppilovahveroita

2 inaa suppilovahverojauhetta

1 sipuli

kermaa, suolaa ja pippuria 

Ota lihapullataikinaa varten liotettujen sienten neste ja kippaa sinne lisää kuivattuja sieniä. Sulata pakastesienet kohmeisiksi ja silppua ne pienemmäksi. Kuori ja silppua sipuli. Kippaa sienet ja sipuli pannulle tai kattilaan voi -oliiviöljyseokseen ja anna paistua sopivasti. Lorauta sekaan kerma ja kuivattujen, liotettujen sienien neste sekä liotetut suppikset. Anna hautua, kunnes neste ja sienet ovat sopivassa suhteessa. Soosi saa hautua hyvin miedolla lämmöllä vaikka kuinka kauan, kunhan nestettä on riittävästi. Lopuksi suurusta kastike suppisjauheella ja mausta suolalla ja pippurilla.

Viimeistele tarjottavat pyörykät pannulla voissa paistaen. Tarjoile lempparilisukkeiden kera! Itse vedin tässä kohtaa mutkat suoriksi ja käytin valmiita perunakroketteja sekä tuoreita, kotimaisia ruusukaaleja. Herkullinen pottuvoi tai muusi sopivat kuin nenä päähän myös. Miksei hyvää punaviiniä tykö...